Kirkkokonsertti - elitismiä?

(julkaistu alunperin joulukuussa 2005)

Kuuntelin joulukonsertin kirkossa, istuin ja nautin. Kuoro lauloi kauniin moniäänisesti, kynttilät paloivat ja ihmisten unelmat myös, leimuavat rauhan haaveet joulukiireiden keskellä.

Samaan aikaan toisaalla Jaska palelee sillan alla, karismaattisen seurakunnan pastori jakaa kutsuja joulupuurolle ja latinankieliset laulut ovat aika kaukana.

Onko kirkko sortunut elitismiin järjestäessään korkealuokkaisia kulttuurielämyksiä korkeammin toimeentuleville ihmisluokille? Pitäisikö ennemmin olla Kristuksen seuraajana siltojen alla kuin lämpimässä kynttilähämyssä?

Äkkiseltään vastaus tuntuu selvältä, mutta kun elämä on. Monimutkaisempaa ja niin kovin värikirjoista, kaukana mustavalkoisesta.

Yhtäältä, jos unohdamme köyhät ja kärsivät, olemme kaukana evankeliumista.

Toisaalta, eikö ole monia ihmisiä, joita ei kohdattaisi ilman korkeakulttuurisia tilaisuuksia?

Kolmanneksi, ovatko kaikki tasokkaat joulukonsertit, esimerkiksi, pelkästään korkeakulttuurisia? Eivätkö ne tavoita ihmisiä laajemminkin, etenkin esimerkiksi kauneimmat joululaulut?

Ja eikö taivaalliselta kuulostava musiikki ilmaise jotain hyvin olennaista kristinuskosta? Kaikuja tuonpuoleisesta, tukea toivolle, levollisuutta melun keskelle?

Eivätkä kaiut itse asiassa ole tuonpuoleisesta, vaan tämänpuolisen mystisestä ytimestä, laulusta jolla universumi on luotu. Turhaan eivät monet luomismyytit puhu musiikista! Eikö se ole maailman rakennusaine, materian ylittävä ja läpäisevä virta, jumalainen kieli?

Pelastusarmeijakin laulaa, musiikissa kiteytyy ihmisen kaipuu, ilo ja suru.

Joululaulut vievät kauas, lapsuuteen, pettymysten pilviyttämiin unelmiin, kaipuuseen. Ja ne voivat viedä lapsuuttakin kauemmas, sydänrytmiin kohdussa, luomiseen, kohti Jumalaa, Äidin turvallista hengityssykettä. Maailmankaikkeuden pohjalla onkin jotain, perussävel johon turvata kaikkien hälyäänten keskellä.

Soikoon siis konsertit, jos minä saan asiaan vaikuttaa. Mutta monien satojen eurojen ohjelmienpainatuksen (konsertteihin tai messuihin) sijasta annettakoon ne rahat köyhien auttamiseen, lähellä tai kaukana. Kirkko, jolle monisteet ovat huonompi vaihtoehto köyhien auttamisen rinnalla, on menettänyt jotain.